Hengen & Tiedon messut
5.10.2023 VAPAASTI JULKAISTAVISSA
Rajatiedon Yhteistyö ry:n vuodesta 1983 järjestämät Hengen ja Tiedon messut raottavat jälleen ovia tuttuun ja tuntemattomaan – tällä kertaa jo 39. kerran. Hengen ja Tiedon messut ovat syksyn tärkein tapahtuma monelle, joita kehon, mielen ja sielun harmoniaan liittyvät asiat puhuttelevat.
Vapaaehtoistyön voiman päänäyttämönä on toiminut Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu Etelä-Haagassa, vaikka messuja on järjestetty monina vuosina myös Tampereella ja Imatralla.
Tapahtumassa pääsee tutustumaan henkisellä alalla suosittuihin aiheisiin kuten mm. hyvinvointia tukeviin monipuolisiin hoitomenetelmiin, henkisyyteen, meditaatioon, tietoisuuteen, tarot- ja muihin tulkintoihin, parapsykologiaan, elämäntaitoon ja itsetuntemukseen, itämaisiin filosofioihin.
Messuilla on mukana myös mielenkiintoisia taiteilijoita, muusikoita ja käsityöläisiä, joten ne kiinnostavat myös vaihtoehtoisen ja ainutlaatuisen kulttuuritarjonnan etsijöitä.
Messujen ohjelma koostuu vuosittain monipuolisista luennoista, seminaareista, työpajoista, paneelikeskusteluista, musiikki- ja tanssiesityksistä, henkisistä harjoituksista sekä messuosastojen tarjontaan tutustumisesta. Tapahtumaviikonlopun keskiössä ovat luonnollisesti lukuisat koskettavat kohtaamiset. Messujen teemat ja tarjonta ovat vaihdelleet vuosittain.
Osallistujamäärissä on ollut suurtakin vaihtelua, alle kolmesta tuhannesta reilusti yli kuuteen tuhanteen per viikonloppu parhaimpina vuosina. Messujen lähes 40:n vuoden pituisella taipaleella tapahtuma on tullut tutuksi jo liki 150 000:lle messukävijälle.
Hengestä tietoa ja tiedosta henkeä
Joillekin kiinnostus rajatietoon herää omakohtaisten kummien kokemusten, joillekin sisäisen henkisyyden kaipuun myötä. Toisille henkisyys hyvin todellinen, arjessa elävä kokemus yhteydestä niin itseen, kuin koko maailmankaikkeuteen, toisille taas jotain maagista ja kohottavaa.
Henkisyys on käsitteenä lavea, kun taas hengellisyys viittaa uskonnollisuuteen. Henkisyyteen liittyviä asioita käsitellään tavallisimmin työn, terveyden, hyvinvoinnin, uskonnon ja tutkimuksen kontekstissa, mikä tekee toisen näkökulman ymmärtämisen haasteelliseksi. Olemme helposti kuin sokeat koskettelemassa “norsun” eri osia ja siksi kokemuksemme siitä poikkeavat toisistaan. Kuitenkin henkisyyden ytimessä on yhteinen – jaettu kokemus. Sitä lähestytään messuilla eri näkökulmista.
Uushenkisyys kiinnostaa myös tutkijoita
Viime vuosikymmenen aikana rajatiedon alueella on ollut Suomessa vilkasta myös tutkimusrintamalla.
Vuosittain ilmaantuu paljon eri tutkimustraditiosta nousevia tieteellisiä henkisyyteen liittyviä tutkimuksia. Esimerkkinä eri tutkimustradition kautta tutkitusta aiheesta on henkisyyden ytimessä olevat tietoisuutta käsittelevät tutkimukset. JP Jakonen on tehnyt väitöskirjan uskontotieteessä Ken Wilberin integraalisesta teoriasta, jossa tietoisuus yhdistetään filosofian, psykologian ja systeemiteorian näkemyksiin tavoitteena maailman kokonaisvaltainen ymmärtäminen. Johanna Blomqvist on pohtinut tietoisuutta kvanttifysiikan näkökulmasta ja Anne Puolakanaho on tutkinut tietoiseen läsnäoloon (mindfulnessiin) pohjautuvien psykologisten harjoitusten vaikutusta aikuisten ja lasten hyvinvoinnin kokemuksiin. Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistoissa julkaistaan vuosittain henkisyyteen liittyviä graduja ja väitöstöitä, jotka täyttävät tieteellisen työn vaatimukset. Aihepiiriin liittyvä tutkimus tulee todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa.
Tieteen tiedotus ry:n barometri ottaa erikseen kantaa ns. kvasi-/vaihtoehtotieteen uskottavuuteen esittämällä kyselyyn perustuvia arvioita kansanparannuksen, homeopatian, luontaislääkkeiden, astrologian, ufo-havaintojen ja telepatian uskottavuudesta kansalaisten keskuudessa. Yleistäen voitaisiin sanoa, että noin kolmannes ihmisistä pitää em. ilmiöitä totena, kolmannes epätotena ja loput eivät osaa sanoa, eli vaikka väitteeseen ei isommin uskota, ei siitä osata sanoutua kovin selvästi irtikään. Huomattavaa on, että tekijät eivät pureudu aiheisiin liittyviin varsinaisiin tutkimuksiin.
Mikä on rajatieto?
Rajatieto-sanaa on käytetty jo yli 40 vuotta kuvaamaan ilmiöitä, aatteita, ideologioita sekä muita sen suuntaisia asioita, joita ei voi lukea kuuluviksi perinteisten uskontojen ja filosofioiden tai tieteiden piiriin. Rajatieto käsitetään usein paranormaaleja ilmiöitä koskevaksi informaatioksi, mutta rajatietoon kuuluvat myös henkinen, filosofinen ja hengellinen toiminta.
Termi ”rajatieto” on nykyisin vakiintunut osaksi kirjastojen luokittelujärjestelmää. Käsitteen keksi alun perin Hemmo Tietti, joka syntyperäisenä saksalaisena ehdotti vuonna 1975 Grenzwissenschaft –sanan suomentamista. Suomessa se löysi paikkansa Tapani Kuninkaan esittelemänä syyskuussa 1975, Kustannus Oy Rajatiedon ja Rajatiedon yhteistyöryhmän (nyk. Rajatiedon yhteistyö ry) perustamisen yhteydessä.
Yhdistys messujen takana
Rajatiedon Yhteistyö ry on vuonna 1975 perustettu aatteellisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton rajatiedon seurojen, yritysten ja yksityishenkilöiden yhteenliittymä. Sen missiona on kartoittaa rajatiedon piirissä toimivia aatteita, virtauksia ja toimijoita sekä tarjota rajatietoa koskevaa aineistoa kirjastotoiminnan ja arkiston muodossa. Yhdistys edistää mahdollisuuksiensa mukaan alan tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä rajatiedon yhteisöjen, tutkijoiden ja harrastajien välistä yhteistyötä. Rajatiedon Yhteistyö ylläpitää vuonna 1995 avattua Rajatiedon erikoiskirjastoa, joka sijaitsee Helsingin Malminkartanossa.